Maanantaina 19.10.2026

Pitääkö työnohjaajan tuntea työ, jota hän ohjaa?

Tutkimustiedon mukaan työnohjaajan aikaisempi työkokemus ei vaikuta työnohjauksen laatuun. Olennaisinta on, minkälaiset ohjaus- ja valmennustaidot työnohjaajalla on.

Varsinkin sote-alalla kuulee usein ajatuksen, että hyvän työnohjaajan täytyy olla tehnyt samaa työtä kuin ohjattavansa, jotta hän pystyisi toteuttamaan laadukasta työnohjausta. Saman tai samankaltaisen työn työkokemusta voidaan vaatia työnohjauksen kilpailutuksissakin. Ajatus tuntuu luontevalta: miten muuten voisi ymmärtää työn arkea, eettisiä ristiriitoja tai kuormitusta?

Yllättävää kyllä, tutkimus ei tarjoa vahvaa näyttöä siitä, että juuri sama ammattitausta tekisi työnohjauksesta vaikuttavampaa. Sen sijaan tutkimuksissa korostuvat työnohjaajan kyky rakentaa luottamuksellinen suhde, tukea reflektiota ja käyttää toimivia ohjausmenetelmiä. Vaikuttavuuden kannalta olennaista näyttää siis olevan työnohjausosaaminen, ei ohjaajan aikaisempi ammatti.

Lisäksi vaarana nähdään se, että samalla alalla työskennellyt työnohjaaja on sokea alan vakiintuneille käytännöille ja ajatustavoille. Näkisin tämän vaaran varsinkin, jos työnohjaajan työkokemuksesta alalla on lyhyt aika. Toimialan ulkopuolinen työnohjaaja voi nähdä ja ihmetellä asioita, joita pidetään toimialalla itsestään selvyyksinä. Juuri näitä itsestään selvyyksiä on joskus hyvä tutkia tarkemmin.

Tämä ei tarkoita, etteikö alan tuntemuksesta olisi joskus hyötyä. Hyöty tosin rajoittuu usein melkein pelkästään siihen, miten uskottavana työnohjaaja nähdään ohjattavien keskuudessa. Toisaalta, jos työnohjaaja on saanut etäisyyttä omaan aikaisempaan työhönsä ja on alkanut nähdä työssä olleita itsestäänselvyyksiä kriittisellä silmällä, hän voi hyvin pystyä toteuttamaan laadukasta työnohjausta.

Työnohjaaja ei ole työn substanssin asiantuntija, vaan valmentaja. Valmentajan rooli pysyy työssä helpommin, kun hän ei tunne työn substanssia. Sana ”työnohjaus” johtaa joskus virheellisiin mielikuviin siitä, mitä työnohjaus on. Tämän vuoksi puhunkin usein valmentamisesta tai valmentavasta työnohjauksesta.

Tutkimustiedon perusteella työnohjaajan aikaisempi työkokemus ei siis ole olennaisinta. Olennaisinta on, minkälaiset ohjaus- ja valmennustaidot työnohjaajalla on.

LÄHTEET

https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0260156

https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC5706384

https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC11367838

Siirry takaisin sivun alkuun